Category Archives: Kansallisuuden kehitys

Suomen kansallisfilosofi Snellman

Suomen kansallisfilosofi Snellman

Suomen kansallisfilosofi Snellman, Johan Vilhelm Snellman syntyi Ruotsissa, Tukholmassa 12.5.1806. Hänen isänsä oli merikapteeni. Lapsuuttaan Johan Vilhelm vietti Kokkolassa.

Johan Vilhelm oli iässä 8-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Tämän vuoksi poika lähetettiin kouluun Ouluun, jossa hän asui tätinsä luona.

Suomen kansallisfilosofi Snellman

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen filosofi, kirjailija,

Suomen kansallisfilosofi Snellman oli sen ajan kansan kulttuuri vaikuttava sanomalehtimies.

Snellman oli myös sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hänen vaikutus Suomen kieleen oli merkittävä ja Suomen oma raha markka, käyttöönottossa. Johan Snellman pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansan hengen herättäjistä.

Suomen kansallisfilosofi Snellman korosti Suomen itsenäisyyttä 1800 luvulla

Snellman vastusti venäläistä hallintoa. Hänen kerrotaan myös olleen omapäinen ja kiivasluontoinen. Kun hän toimi yliopiston opettajana, hän halusi itse johtaa ja päättää asioita, niin kuin mitä opiskelijoille tulisi opettaa.  Siitä syystä  Snellman joutui erimielisyyksiin yliopiston johtokunnan kanssa ja päätti erota tehtävistään.

Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä, mikäli voimat riittävät.  Paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin.”   -J. V. Snellman

Snellman syntyi Tukholman satamassa Patience-laivalla vuonna 1806. Hänen isänsä oli ruotsinkielinen pohjalaismerikapteeni Christian Henrik Snellman ja äitinsä Maria Magdalena (os. Röring). He asuivat Södermalmin kaupunginosassa, jossa asui myös muita merimiehiä ja heidän perheitään

Snellman aloitti opintonsa yksityisopetuksessa Kokkolassa.  Snellman siirtyi 16-vuotiaana Keisarilliseen Turun Akatemiaan. Samaan aikaan opinnot yliopistossa aloittivat myös häntä vanhemmat J. L. Runeberg ja Elias Lönnrot.  Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat myös Johan Kjemmer, Johan Jakob Nervander ja Fredrik Cygnaeus.[8] Turun akatemiaan opiskelijoiden keskuuteen oli syntynyt- Wikipedia.

Suomen kansallisfilosofi JV Snellman
All Copyrights Reserved.

 Snellman oli monipuolinen opiskelija

Snellman opiskeli teologiaa sekä historiaa, kreikkaa, latinaa ja maailman kirjallisuutta sekä hieman myös fysiikkaa ja luonnontieteitä.[8] Snellman tovereineen tutustui Turun romantiikkaan liittyviin aatteisiin, mutta jättivät politikoinnin taka-alalle, koska Arwidsson oli erotettu virastaan vallankumouksellisten kirjoitustensa takia, eivätkä he halunneet samaa kohtaloa. Snellman sai Akatemiassa opiskellessaan pysyviä kansallisromanttisia vaikutteita, mutta romantikoista hän erosi siten, että häntä kiinnosti historian sijaan tulevaisuus sekä kansojen henkinen toiminta.

Suomen kansallisfilosofi Snellman opiskeli teologiaa

Snellman aikoi papiksi ja panosti teologiaan opinnoissaan. Tutkinnon suorittanut sai ammatin ja viran suhteellisen lyhyessä ajassa. Snellman ei voinut kuitenkaan ilmoittautua pappistutkintoon, koska hän ei ollut vielä saavuttanut vaadittua 22 vuoden ikää. Opettajansa J. J. Tengströmin vaikutuksesta hän vaihtoi pääaineekseen filosofian.

Vuonna 1839 Snellman lähti opiskelemaan Keski-Eurooppaan. Päämäärät alkoivat selkiintyä: hän halusi herättää suomalaisen kansallishengen. Vaikka sivistyneistö puhui ruotsia, hänen mielestään suomen kielestä olisi pitänyt tulla koulun ja virastojen kieli.

Snellman halusi myös edistää tavallisen kansan kouluttamista ja sivistämistä. Hän piti myös tärkeänä suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemista sekä oman rahan saamista.

Johan Snellman palattuaan ulkomailta Suomeen Snellman oivalsi sen ajan kulttuurin ja hengen:

Etteivät hänen aatteensa miellyttäneet kaikkia – varsinkaan venäläisiä vallanpitäjiä. Häntä pidettiin jopa vaarallisena kiihkoilijana, eikä hän saanut enää virkaa yliopistossa.

Oppiminen Yle.

Snellman rahoitti opintojaan toimimalla kotiopettajana ympäri Suomea. Hän sai kokemusta opettamisesta, seurapiirien tapakulttuurista sekä ravitsevaa ruokaa, johon opiskelijoilla ei välttämättä ollut varaa. Hän harrasti väittelyä, shakin peluuta ja huilun soittoa

Tässä lyhyesti kirjoitus Suomen kansallisfilosofi Snellman muistoksi, tänään, 12 päivä Toukokuuta, Johan Snellman syntymäpäivän muistoksi.

Lainaukset.  Wikipedia.  Johan Vilhelm Snellman.