Paavali kirjoitti Juutalaisuuden uskonnon asian tuntijoille, on itsestään selvää.
Roomalaiskirje 7:1.
” Vai ettekö tiedä, veljet — minä puhun lain tunteville — että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. Sen tähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle. Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.”…
Paavalin kirjeen vastaan ottajat olivat hyvin tietoisia mitä Juutalaisten uskonnon (Halakha) ohjeet ja säännöt olivat ja mikä oli Juutalaisten Uskonnon sisällä olevien kokemus ilman uskoa Israelin Messias Yeshua Hamashiach pelastajaan.
Vähemmän selvää on se, että mitä hyötyä Länsimaan Kristityt/pakanoille on Paavalin kirjeen sisältö, jos Länsimaan Kristityt eivät ole itse kokeneet Juutalaisuuden Halakha lain uskontoa, ja sen noudattamista?
Siitähän sitten puuttuu yksi puolet Paavalin kirjeitten kokonaisuuden kokemuksesta. Paavali tietää ja olettaa että kirjeen vastaan ottajat ovat hyvin tietoisia Juutalaisten Halakha uskonnon ohjeista ja laista. Paavali tunnustaa että hän oli täysin myyty Fariseusten opetukselle ja Juutalaisuuden Halakha laille. Toisin sanoen Paavali oli syvästi naimisissa Juutalaisen Halakha lain ja Juutalaisen kultuurin kanssa.
Teorian tietoa vai kokemuksen tietoa?
Suuri ero teorian tiedolla ja kokemuksen tiedolla. Harhaan johtavaa on se, että niillä kenellä ei ole kokemuksen tietoa Juutalaisesta Halakha lain kokemusta niin sitten he täyttävät ja paikaavat itse tietämättömyyden aukkoja oman subjektiivisen mielikuvituksen kautta. 2000 vuoden takaa Länsimaasta katsoen mielikuvituksen paikkaukset ja tiedon puute täyttäminen yleensä menee pois totuuden raiteilta. Uskomalla uskomme, että meidän mielemme ymmärrys ilman kokemuksen tietoa Juutalaisten Halakha laki voisi täsmätä Paavalin kirjeitten todelliseen maailmaan.
Roomalaiskirje 7:5,6.
”Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle, mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme YHWH Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.”
Mitä Paavali ajattelee kuin kirjoittaa noilla sanoilla?
- ”kun olimme lihan vallassa”…
- ” synnin himot”…
- ” vaikuttivat meidän jäsenissämme”…
- ” me kannoimme hedelmää kuolemalle”…
” mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina”…
” niin että me palvelemme YHWH Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.”….
Paavalin ajatuksien ulos kirjoitukset liittyvät osittain hänen persoonaansa, hänen syntinsä tahraama sielu ja hänen omat intohimoiset ahneet valintansa Juutalaisena Fariseuksena.
Länsimainen uskovainen noin 1980 vuotta myöhemmin Paavalin kirjoituksista raapii päätä yrittäen päästä perille mitä Paavali tarkoitti kuin kirjoitti.
- ”niin synnin himot, jotka laki herättää”…
- ”mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina”…
- ” niin että me palvelemme YHWH Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.”…
Paavalin kirjeen sanat liittyvät Paavali Fariseuksena, ja Juutalaisten Halakha lain noudattamisen rituaalit.
Länsimainen ihminen, vaikkapa uuteen uskoon tullut Kristitty, ei ole kokenut sitä samaa mitä Paavali koki Juutalaisena Fariseuksena.
Länsimaiset Kristityt kyllä ovat kokeneet ihmisen elävän sielun mielen ristiriidat mielen ja kehon vetovoimien välillä. Samalla myös ihminen ympärimaailmaa, kokee miten ihminen ajautuu synnin tielle, ja miten syntinen elämä sitoo ja orjuutta ihmisen elävän sielun ja kehon ajan mittaan.
Toinen asia mikä pitää ottaa huomioon Paavalista on se, että Paavali oli noin 30 vuotta vanha, kun tapasi Jeesuksen pelastajana. Monessa mielessä oli jo ikäinen mies, paljon syviä tapoja elävän sielun mielen rakenteissa. Vanha sanonta, vanha koira ei uusia temppuja opi.
- Äly
- Tajunta
- Mielikuvitus
- Tahto
- Muisti
- Tunteet
Paavali olisi voinut kuvailla hänen kokemuksiansa toiseltakin kantilta, vaikkapa sanomalla asiat selvemmin, kuin kiertää ja kaartaa, liittämällä siihen Uskontoa, metaforia, ja muutakin. Loppujen lopuksi hänen oma persoonansa elävän sielun tilanne oli hänelle tuskan aihe. Paavali koki, että vanhurskauden suhteen hän oli täysin ilmassa, eikä mitään mistä ottaa lujaa otetta kiinni. Paavalin kasvatus luultavasti ei ollut vakaassa persoonaa kehittävässä ympäristössä. Siten Paavali 30 vuotta yritti paikata ja täyttää hänen elävän sielun mielen aukkoja intohimoisesti suorituksien kautta, pönkittämään hänen elämänsä vajavaisuutta.
Roomalaiskirje 7: 14–24.
”Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn YHWH lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?”
Vastaavaa Länsimaissa ihminen saataisi sanoa, että oli ahneuden, alkoholin, päihteet tai seksuaalisuuden orja. Eikä pystynyt saada itseä irti lihan himoista, kunnes luovutti elämänsä Jeesukselle pelastajana.
Juutalaisena fariseuksena 1980 vuotta sitten luultavasti heillä ei ollut tapana puhua sellaisista asioista suoraan.
Siksi Paavali kiertää ja kaartaa ympyrää asioitten ympäri, sanomatta mikä häntä vaivasi?
Toinen vaihtoehto on, että Paavalia vaivasi jonkulainen mielisairaus ihmisenä? Yksi asia on varma Paavali ei ollut vakaa ihmisenä. Sehän on tyypillistä, että sairaalassa on paljon sairaita ihmisiä. Eikä tohtori Jeesus tullut viihdyttämään terveitä ihmisiä, vaan parantamaan sairaita ihmisiä, elävään YHWH uskoon.