Koti, Uskonto, Isänmaa
Uskonto näkyy ympäri maailman, sitä on monenlaista monissa eri kulttuurissa. Mutta mistä se on lähtöisin? miksi ihmiset ympäri maailmaa harrastavat uskontoa riippumatta ulkopuolisista uskonnon vaikutuksista.
Voi hyvin ajatella niin, että uskonto on lähtöisin ihminen syntymästä, siis riippuvaisuudesta, hyvin pienestä alkuperin ja on täysin riippuvainen äidin huollosta ja hoidosta 100 % verran alku päivistä alku vuosiin, ympäristöt kyllä vaihtelevat mutta ihminen on avuton huolehtimaan itsestään alku vuosina. Päinvastoin niin kuin monet linnut, eläimet tai kalat ja valkoposki hanhen pojat mitkä ruokkivat itse itsensä ulos munan kuorituimisesta lähtien. Siis ihmisellä odotus on suuri saada huolta ja hoitoa kun ei pysty itseään auttamaan itseään.
Toiseksi luonnon ihmeelliset ihmeet askartelevat ihmisen ajatuksia ja kiinnostavat seuramaan ja tutkimaan miten kaikki tapahtuu luonnossa ja miten se kaikki on mahdollista. Ja luonnossa on niin paljo ihmeitä asioita mitkä eivät ole helposti selitettävissä, nyt vuosi 2014 teknologian avulla kyllä monet asiat ovat ilmaisseet kymmenien tuhansien vuosien salaisuudet ihmiselle. Olipa se vaikka talven kirkas tähti taivas, lumi sade, jään kristallit, kevään kukat, vesi sade, joki kalat, tuulen puuhaus, meren aallot, hiekka rannat, simpukat, vuoren kalliot, siirto linnut, kesän mansikat, marja pensaat, hedelmä puut ja vihannekset. Mistä kaikki hyvä syötävä tulee? kuka sitä luo, tekee ja antaa. Sehän on ihan luonnollista, ihmisen ajatella jos on positiivinen mielentila ja samalla kiitollinen sille kaikille mitä on saanut kokea niin sen takana täytyy olla hyvä tahto.
Kolmas syy miksi ihmiset ovat osana jossain uskonnossa voi olla koti ja kulttuuri, siis sen uskonnon opetus, tapa ja rituaallit ovat tulleet perheen ja ympäristön kautta.
Usko
Usko määritellään luottamuksen tai luottamus henkilö, asia, jumaluus, näkymän tai oppeihin tai opetuksia uskonnon sekä luottamus perustuu jonkinasteinen optio. Se voi olla myös uskovansa, että ei perustu todiste. sana usko käytetään usein synonyyminä toivoa, luottamus, tai vakaumukseen.
Luonto
Luonto tarkoittaa yleisimmin maaperää sekä vesi- ja ilmakehää kasveineen ja eläimineen, varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä. Luontoa tutkivien tieteenalojen yhteisnimitys on luonnontiede.
Suomen kieleen sana luonto on etymologisesti tullut mytologisten luontokäsitysten kautta ja luonto-sanalla on ilmeisesti sama tausta kuin sanalla luotu, synnytetty.
Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.
Vanha ajan kulttuurit
Luonto oli karjalaisten vanhan käsityksen mukaan ihmisen (tai ehkä muunkin persoonan omaavaksi koetun asian tai ilmiön) suojelushaltija. Tämän olennon nimestä on tullut sekä ympäristöä tarkoittava sana luonto että perustavanlaatuisia ihmisen tai eläimen henkisiä piirteitä tarkoittava sana luonne.
Luonto vastaa hieman kristinuskon suojelusenkeliä. Jokaisella ihmisellä on luonto, joka seuraa häntä suojellen ja tuoden onnea. Voimakasluontoiset ihmiset eli ne, joilla on voimakas luontohaltija, menestyvät usein paremmin kuin heikkoluontoiset. Luonto esiintyy toisinaan ihmisen kaksoisolentona. Luonto voi kulkea ihmisen edellä ikään kuin ihmisen kuvajaisena. Tällä tavoin on selitetty etiäisiä.
Uskonto.
Uskonto voidaan määritellä “usko Jumalaan tai jumalia palvoa, joka ilmaistaan yleensä käyttäytymisen ja rituaali” tai “mitään erityistä järjestelmää vakaumukseen, palvonta jne. joihin liittyy usein eettiset.” Jopa yli 90% maailman väestön noudattaa jonkinlaista uskontoa. Ongelmana on, että on olemassa niin monia eri uskontoja.
Mikä on oikea uskonto?
Mikä on sitten oikea uskonto, kaksi yleisintä ainesosat uskonnosta ovat sääntöjä ja rituaaleja. Jotkut uskonnot ovat pohjimmiltaan mitään muuta kuin luettelo säännöistä, tehdä ja älkää tehkö, että henkilö on noudatettava, jotta niitä voidaan pitää uskollinen kannattaja, että uskonto, ja siten, oikeassa Jumalan uskonnon.
Kaksi esimerkkiä sääntöihin perustuvan uskonnot ovat islam ja juutalaisuus. Islamin uskossa on sen viisi pilaria, jota on noudatettava. Juutalaisuus on satoja komentoja ja perinteitä, josta oma tahtoisesti on noudatettava. Molemmat uskonnot, jossain määrin, väittävät, että totellen sääntöjä uskonnossa, henkilö katsotaan olevan oikeassa suhteessa Jumalan kanssa.
Uskonnon rituaalit
Monet muutt uskonnot keskittyvät enemmän tarkkailemalla rituaaleja sen sijasta tottele luettelo säännöistä. Tarjoamalla tämän uhrin, Tämä tehtävä osallistuvat tähän palveluun, kuluttaa tämä ateria, jne. henkilö siten on tehnyt oikein Jumalan kanssa.
Näkyvin esimerkki rituaali perustuva uskonto on roomalaiskatolisuus.
Roomalaiskatolisuus pätee olemalla vettä kastettu vauvana, nauttimalla Mass, tunnustamalla syntinsä papille, tarjoamalla rukouksia pyhien taivaassa, olemalla voidellut pappi ennen kuolemaa, jne. jne. että Jumala hyväksyisi tällaisen henkilön taivaaseen kuoleman jälkeen.
Buddhalaisuus ja hindulaisuus ovat myös pääosin rituaali perustuvia uskontoja, mutta voi myös vähemmässä määrin katsoa sääntöihin perustuva.
Miikä voisi olla tosi elävä uskonto elävään Jumalaan, mikä ei olisi sellainen täysin sääntöihin perustuvaa eikä täysin rituaali-pohjainen. Aito uskonto on enemmän henkilökohtainen suhde persoona Jumalaan, mikä perustuu oppiin että ihminen on luoto Jumalan kuvaksi (image). Se tuo esille Jumalan luonteen mikä kykenee vuorovaikutukseen ihmisen kanssa ehtojen, sovituksen, kunnioituksen, tottelevaisuuden ja ymmärryksen kautta.
On olemassa kaksi asiaa mitä melkein kaikki uskonnot pitävät omana on ne että ihmiskunta on jotenkin jossain mielessä, aina joskus erossa Jumalasta, tai hänen tahdosta ja se on sovitettava yhteen Hänelle joten keinoin. Siis tietää mikä on Jumalan tahto.
Väärä uskonto pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman tarkkailemalla sääntöjä ja rituaaleja. Ja sovitus tapahtuu laki kurituksen, ja uhraus tekojen kautta. Siinäkin on osa totta, mutta missä määrin?
Tosi uskonto
Tosi uskonto ratkaisee ongelman tunnustamalla, että vain Jumala voi korjata ihmisen ja Jumalan eron, ja että hän on tehnyt niin. Tosi uskonto tunnistaa seuraavan. Olemme kaikki tehneet syntiä ja siksi erossa Jumalasta. Roomalaisten kirje luku 3, jae 23.
Tosi uskonto ei ole vain sääntöjä ja rituaaleja, mutta siinä on ratkaiseva ero. Oikeassa opetuksessa ja todellisessa uskonnossa, sääntöjä ja rituaaleja noudatetaan seurauksena, tottelevaisuudesta kiitollisuutta pelastuksesta mikä Jumala on – ei vain vaivana saadakseen pelastuksen.
Oikeassa uskonto joka on raamatullinen kristinusko, siinä on sääntöjä mitä totella (älä murhaa, älä tee huorin, älä valehtele, jne.) ja rituaaleja tarkkailla, upotuskaste ja Herran ehtoollinen. Näiden sääntöjen noudattaminen ja rituaalit eivät ole se mikä sovittaa ihmisen Jumalan kanssa.
Pikemminkin nämä säännöt ja rituaalit ovat sen seurauksesta mikä tulee suhteesta Jumalaan, armo uskon kautta Jeesukseen Kristukseen yksin Vapahtaja.
Väärä uskonto tekee asioita (säännöt ja rituaalit), jotta yrittää ansaita Luojan suosion. Tosi uskonto saa Jeesusta pelastajana ja siten ottaa oikeaan suhteeseen Luojan kanssa – ja sitten tehdä asioita (säännöt ja rituaalit) rakkaudesta Jumalaan ja halu päästä lähemmäksi Häntä.
Ihmisen alku kokemus maailmassa on se että saa kokea armoa, huolta, hoitoa ja rakkautta ilman sitä itse ansaitsemasta työllä ja teoilla. Saman tavoin ihmisen tulisi oppia tuntemaan jumalan luonne ja oppia tuntemaan itse Jumala niin että siinä on kunnioittava rakkaus tehdä hänen tahto elämässä ja samalla välttää turhat väärät valinnat ja välttää tekemästä pahaa maailmassa.
Koti, Uskonto, Isänmaa
Ihminen yleensä syntyy valmiiseen perhe ympäristöön, kulttuuri, kieli / kielet, toiminta mallit, yhteyskunta, ihmisten arvot, koulutus, työ ammatit, ja maailmakuva tulee vanhemmilta lapselle, kunnes lapsi on nuori aikuinen ja kykenee ajattelemaan ja luomaan uusia ajatuksia ja johtopäätöksiä oman mielen ajatuksien kautta. Koti tulee vanhempien kautta, uskonto tai uskonnon puute tulee vanhempien kautta, ja isänmaa tulee vanhempien tai vanhemman kautta. Mitä sitten on enää oman mielen luovuudelle jäljellä? Itse pitää teroittaa ja tarkistaa asioitten tarkkuutta, vaikkapa uskonto, mikä on vanhemmilta peritty uskonnon opetuksen alkuperä ja kulttuurin vaikutukset siihen?