Tag Archives: Kaksi Todistajaa Elämän Luojan Valtakunnasta

Kaksi Todistajaa Elämän Luojan Valtakunnasta

Kaksi todistajaa Elämän Luojan Valtakunnasta (YHWH) olivat kaksi serkkua Juudean vuoristo alueen kaupungista (Luukas 1:39-45) . Ne olivat  Johannes kastaja ja Yeshua Nazaretista.

Tämä otsikko lause ei tarkoita sen enempää tai sen vähemmän siitä mitä sana ”Todistajat” merkitsee.

Paljon merkittäviä tapahtumia oli tapahtunut Juutalaisten keskuudessa Jerusalemissa vuosina  

Malakia kirjan jälkeen hiljaiset 400 vuotta.

Vanhan testamentin Malachi-kirjan päätyttyä 440-430 BC, Israelin kansa palasi jälleen Palestiinan maahan Babylonian pakko siirtovankeuden jälkeen, mutta heidän niska oli tuon päivän suuren maailmanvoiman alla, Persian ja Median – valta kunnan alla, Persian imperiumi.

Jerusalemissa temppeli oli kunnostettu 430 BC, vaikka se oli paljon pienempi rakennus kuin jonka Salomon oli rakentanut 950 BC ja sisustanut niin upean loisto kunniassa.

Temppelissä Aaronkin pappien linja palvoi ja harjoitti edelleen pyhiä rituaaleja, kuten Mooseksen laki oli määrännyt tekemään. Pappeudessa oli suora sukupolvi, joka voitiin jäljittää ensimmäiseen korkeapappiin Aaron.

Mutta Daavidin kuninkaallinen linja oli pudonnut pahoina päivinä. Ihmiset tiesivät, kuka Daavidin laillinen seuraaja oli, ja Haggain, Sakarjan ja Malachin kirjassa hänen nimensä on annettu meille. Se oli kuninkaallinen ruhtinas Zerubbabel, mutta Israelin valtaistuimella ei ollut kuningasta, he olivat nukkekansakuntaa Persian hallitsijoitten alaisina.

Vaikka ihmiset kuitenkin kärsivät heikkoudesta ja formalismista, kuten profeetat ovat meille osoittaneet, ihmiset olivat yhtenäisiä. Heidän keskuudessaan ei ollut poliittisia schismejä tai ryhmittymiä, eikä niitä jaoteltu ryhmiin tai puolueisiin.

Nyt kun avataan uuden testamentin Matteuksen kirjalle, huomaamme täysin erilaisen ilmapiirin – melkein erilaisen maailman. Rooma on nyt maan hallitseva voima. Roomalaiset legioonat ovat levinneet koko sivistyneen maailman pituuteen ja leveyteen. Voiman keskipiste on siirtynyt idästä länteen, Roomaan. Palestiina on edelleen nukkevaltio – juutalaiset eivät koskaan palauttaneet omaa suvereniteettiaan -, mutta nyt valtaistuimella on kuningas.

Mutta tämä kuningas on Eesaun jälkeläinen Jaakobin sijaan, ja hänen nimensä on Herodes Suuri. Lisäksi ylimmäiset papit, jotka nyt istuvat kansakunnan uskonnollisen auktoriteetin paikassa, eivät enää ole Aaron linjasta. He eivät pysty jäljittämään jälkeläisiänsä, vaan he ovat palkattuja pappeja, joille toimisto myydään poliittisena suojelijana.

Temppeli on edelleen juutalaisten palvonnan keskus, vaikka rakennus on osittain tuhottu ja rakennettu uudelleen noin puoli tusinaa kertaa Vanhan testamentin päättymisen jälkeen. Mutta nyt jokaisessa juutalaiskaupungissa nousseet synagogat näyttävät olevan juutalaisten elämän keskus jopa enemmän kuin temppeli.

Tällä hetkellä Israelin kansa jaettiin kolmeen suureen puolueeseen. Kaksi heistä, fariseukset ja saddukeukset, olivat huomattavasti näkyvämpiä kuin kolmas. Pienempää ryhmää, Esseniä, tuskin voitiin nimetä puolueeksi. Ei kauan sitten, mutta he tulivat huomattavaan esitykseen meidän aikanamme ja saivat uuden merkityksen, koska he olivat sijoittaneet joitain asiakirjoja luolaan, joista on näkymä Kuolleellemeren – asiakirjat, jotka todettiin jälleen ilmi arabialaisen paimenen sattumus löytämisen jälkeen. ja ne tunnetaan nimellä Dead Sea Scrolls.

Lähde: Käännetty Englanti Suomeksi.  http://www.templemount.org/0240.html

Enkeli ilmoittaa Johannes Kastajan syntymän

Luuka 1:5

“Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana eli pappi Sakarias, joka kuului Abian pappisosastoon. Hänen vaimonsa Elisabet oli hänkin Aaronin jälkeläisiä. He olivat kumpikin Jumalan silmissä hurskaita ja elivät nuhteettomasti kaikkien Herran käskyjen ja säädösten mukaan. Mutta lapsia heillä ei ollut, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja he molemmat olivat jo iäkkäitä.

Eräänä päivänä Sakarias oli osastonsa vuorolla toimittamassa papin tehtäviä Jumalan edessä.

Palvelustoimia tavan mukaan arvottaessa tuli hänen tehtäväkseen mennä Herran temppeliin toimittamaan suitsutusuhri.

Kansanjoukko oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella ja rukoili. Silloin Sakariaalle ilmestyi Herran enkeli suitsutusalttarin oikealla puolella.

Enkelin nähdessään Sakarias säikähti ja joutui pelon valtaan. Mutta enkeli puhui hänelle:

»Älä pelkää, Sakarias. Rukouksesi on kuultu, vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes. Ilo ja riemu täyttävät sinut, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.

Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä. Hän kääntää Israelin kansasta monet jälleen Herran, heidän Jumalansa, puoleen.

Hän kulkee Herran edelläkävijänä Elian hengessä ja voimassa, hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja ohjaa tottelemattomat ajattelemaan hurskaiden tavoin, näin valmistaakseen kansan Herran tuloa varten.»

Luukas luku 1.

Kiiruinen matka Juudean mäkimaalle (1: 39-40)

Marian ja Elisabetin kohtaaminen

”Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. 40Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia.” (1: 39-40)

Miriam on hämmentynyt – kuka vaan olisi ollut jos olisi Miriam. Kenelle hän voisi puhua tästä? Hänen äidille? Hänen rabbillensa? Ainoa henkilö, joka hän hyvin tuntee henkisellä tasolla, joka kykenee ymmärtämään häntä, on sukulainen Elizabeth. Enkeli on sanonut Miriamille:

”Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella – hän, jota on pidetty hedelmättömänä!

Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Silloin Maria sanoi: “Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit. “Niin enkeli lähti hänen luotaan.”

Luukas 1:36-38.

Ja niin Miriam valmistautuu kiireellisesti matkalle tapaamaan Elizabethia. Kreikka käyttää substantiivisokkaa, joka voi tarkoittaa “kiirettä, nopeutta”, mutta voi myös kantaa ajatusta “innokkuudesta, ahkeruudesta, innostumisesta, innosta”.

Miriam kiirehtii lähtöön mennä, se on selvää, vaikka kuka vaan uskovainen tekisi. En usko, että häntä motivoi ensisijaisesti pelko. Mutta silti, hän on vain nuori teini-ikäinen, ja se saattoi olla aika ylivoimaista. Hän tarvitsee vakautta, ohjausta. Mutta hän on todennäköisesti myös innokas. Koko kokemus ei voi olla muuta kuin jännittävää.

Emme tiedä sen kaupungin nimeä, jossa Elizabeth ja Sakaria asuivat. Jonkun arviointiin mukaan kaupungin identiteetin saattoi olla Jutta, joka on noin 8.5  kilometrin päässä etelään Hebronista, Edomiten alueella.

Perinteisesti Ain Karimia, joka on viiden mailin päässä Jerusalemista, pidettiin perinteisenä paikana kuudennen vuosisadan jälkeen.  Matka oli noin 128 – 160 kilometrin päässä ja kesti todennäköisesti Marialla kolme tai neljä matkustus päivää.

Lähde: http://www.jesuswalk.com/lessons/1_39-56.htm

Elämää Mullistavat kokemukset Elizabethin ja Miriamin kohtalolle. Elizabethin kokemus oli verrattavissa Saaran ja Abrahamin elämän kokemukseen.

Herra Ilmestyi Abrahamille

”Herra ilmestyi Abrahamille Mamren tammistossa. Abraham istui telttansa ovella päivän ollessa kuumimmillaan, ja kun hän kohotti katseensa, hän näki kolmen miehen lähestyvän. Heti heidät nähtyään hän juoksi teltan ovelta heitä vastaan ja tervehti heitä kumartaen maahan asti.

Hän sanoi: »Herrani, suothan minulle sen kunnian, ettet kulje palvelijasi ohi. Saanko tuoda teille vähän vettä, jotta voitte pestä jalkanne ja levähtää puun varjossa? Minä haen hiukan syötävää, niin että voitte virkistäytyä ennen kuin jatkatte matkaanne. Levähtääksenne te varmaan poikkesitte minun, palvelijanne luo.» He sanoivat: »Hyvä on, tee niin.»

Abraham riensi telttaan Saaran luo ja sanoi: »Hae joutuin kolme vakallista parhaita vehnäjauhoja, tee taikina ja leivo leipiä!» Sitten hän kiiruhti karjansa luo, otti nuoren ja kauniin vasikan ja antoi sen palvelijalle, joka heti ryhtyi valmistamaan ateriaa. Hän toi tuoretta voita, maitoa ja palvelijan valmistaman vasikan, asetti ruoan vieraittensa eteen ja jäi puun alle seisomaan ja palvelemaan heitä heidän syödessään.

Miehet kysyivät Abrahamilta: »Missä on vaimosi Saara?» Hän vastasi: »Tuolla teltassa.» Silloin yksi heistä sanoi: »Ensi vuonna minä palaan sinun luoksesi tähän samaan aikaan, ja silloin on vaimollasi Saaralla poika.» Mutta Saara oli hänen takanaan teltan ovella kuuntelemassa. Abraham ja Saara olivat jo vanhoja ja ikääntyneitä, eikä Saara voinut enää saada lasta.”

Mooseksen 1 Kirja 18: 1- 11.

Johannes Kastajan syntymä

”Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan.

Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias, mutta hänen äitinsä sanoi:

”Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.”

Toiset sanoivat: “Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä.” He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: “Hänen nimensä on Johannes.” Kaikki hämmästyivät. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: “Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

Sakariaan kiitosvirsi

Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:

– Ylistetty olkoon Adonai, Israelin Elohim!

Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen.

Väkevän pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa Daavidin suvusta, niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla.

Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta, kaikkien vihamiestemme käsistä.

Hän on nyt osoittanut laupeutensa, uskollisuutensa isiämme kohtaan. Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa, valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi.

Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina, pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään

kaikkina elämämme päivinä. Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi.

Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen,

syntien anteeksiantamisen. Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä:

Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville,

se ohjaa jalkamme rauhan tielle.”

Lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä. Hän oli autiomaassa siihen päivään saakka, jolloin hänen oli määrä astua Israelin eteen.”

Lähde: Luukas 1: 57-80.

Kahden todistajan tulevaisuus oli lukittu, Juutalaisten vanhempien Hengellisyyden ja kokemuksien kautta.

Johannes kastaja Juutalaisena poikana oli hengellisesti kuuliainen hänen vanhemmille, hengellisen vanhempien hengellinen kasvatus, kiivas Tanakh opetuksen isänmaallisuus, ja Rabbien Toora opetus.

Johannes kastaja otti itselle oman rooli mallin Eliasta. Johannes kastaja hylkäsi maailman hengen ja matki Elian elämän kutsuntaa profeettana. Johannes kastaja meni niin pitkälle vakautumisessa, matki Elian rooli mallia ja pukeutui saman kaltaisesti kuin Elias profeetta pukeutui. Johannes kastaja eristyi sen ajan maailmasta selväksi tunnistettavaksi profeetaksi.

Johannes kastaja matki Elias profeettaa, entä sitten Yeshua Nasaretista?  Kuka oli Jeesuksen rooli malli?

Jeesuksen rooli malli oli korkea yli pappi Aaron. Miksi Aaron? Siksi että Aaron oli ensimmäinen yli pappi minkä Elämän Luoja (YHWH) oli pyhittänyt virkaan Mooseksen kautta. Vaikkapa Aaron oli vajavainen ihminen, ensimmäisen yli papin vihkiminen Mooseksen kautta oli täydellinen, Elämän Luojan ohjeitten ja sääntöjen mukaisesti.  

Yli Papilla oli suuri esirukoilijan vastuu ja taakka päällä. Kaksi olkapään päällä jalo kiveä, missä luki Israelin Heimojen nimet. Sama myös rinta kilpi, 12 jalokiveä, jotka edustivat Israelin 12 heimoa.

Koko Israelin kansan hengellinen vastuu oli yli papin päällä. Mooses oli korkeampi ylipapin virasta, Mooses myös kantoi vastuuta ja elvytti Yli Papin hengellistä vastuun taakka.

Johannes kastaja ja Jeesus Nasaretista olivat syntyneet ihmisenä, he kasvoivat 100% ihmisinä. Heidän usko Elämän Luojaan muodostui ja kehittyi samalla tavalla, ja samoista aineksista kuin muutkin Hebrea Juutalaisten poikien usko elämä kehittyivät. Mutta henkilö kohtaiset kutsumukset ovat eri tarkoitukseen.

Miten Johannes kastaja ja Jeesus näkivät yli luonnollista taivasta?  Oliko heillä ikkuna taivaaseen aina auki, niin kuin, että saada virikettä omaan uskoelämään katsomalla taivaan ikkunasta suoraan taivaan temppeliin?

Moni uskovainen niin uskoo, mutta Pyhät kirjoitukset eivät anna sellaiselle uskottavuutta. Moni Helluntailainen saattaa uskoa paljon enemmän mitä Raamatun Pyhät kirjat ohjaavat ihmisen uskoa. Siis uskovainen pitäisi rakentaa usko elämänsä Pyhien Kirjoituksien pohjalle, eikä oman subjektiivisen elämän nojalle.  

Siksi monet uskovaisten lapset menettävät uskonsa, ja tulee luopioita, kun heidän uskoa ei ole rakennettu Pyhien Kirjoituisen sanan opetukselle.

Ihminen on luotu Elämän Luojan kaltaiseksi, Äly, Tajunta, Mielikuvitus, Tahto, Muisti, ja Tunteet.

Nämä ihmisen elävän sielun ominaisuuksia pitää asettaa oikeaan järjestykseen, loogisesti järkevällä tavalla.

Ihminen  luonnollisesti ottaa oman tahdon omaan käteen ja elää omaa elämään biologisen tunteitten mukaisesti. Munat ajavat yleensä ihmisten luonnollista elämää. Sitten tulee lapsia, sitten lapset kasvatetaan isä ja äidin munien aistien mukaisesti. Siitä muodostuu muna perhe.

Eikä kenelläkään jälkipolvella ole enää aavistusta kuka se alkuperäinen kukko ja kana olivat.

Johannes kastaja oli todistaja mistä Jeesus otti suuntaa itselle. Johannes kastajat vanhemmat olivat ikäisiä ihmisiä. He kasvattivat Johannes kastajan hengelliseksi ihmiseksi, toteuttamaan sen kutsumuksen minkä Elämän Luoja oli antanut hänen vanhemmillensa.

Jeesuksen äiti Miriam oli teini ikäinen tyttö, voi hyvin ajatella miten hän hoivasi ja kasvatti esikoisensa pyhässä hengessä. Jeesus tarvitsi Johannes kastajan niin kuin merkkinä milloin oli hänen aikansa alkaa vaikuttamaan Jerusalemissa.   Ilman Johannes kastajaa turskin Jeesus olisi toteuttanut hänen kutsumustansa.

Tämä totuus on monelle uskovaiselle Helluntailaiselle vaikea tunnustaa, siksi että Jeesus toimi usko elämässä 100% ihmisenä.  Jeesuksen usko elämä oli huippu tasolla, ja samoin opetti sitä opetus lapsille.  Niin kuin että, ei hän oli mitenkään yli luonnollinen ihme tekojen suhteen, sanoi että, uskokaa aidosti, niin sitten voitte tehdä samoja uskon tekoja kuin Yeshua Nazaretista. Eihän muuten Jeesus olisi sanonut, että tulee aika, jolloin jotkut uskovaiset tekevät vielä suurempia ihme tekoja kuin itse Jeesus.  

2000 vuoden Pyhät Kirjoitukset oli perusta Johannes kastajan ja Jeesuksen uskolle. Henki oli ajan hetkellä voimassa.  

Uskovaisille ei ole annettu vapauksia rakentaa uskon elämää oman mielen subjektiivisen uskomuksien mukaisesti.  Niin kuin uusi aika antaisi uutta kasvua kasvaa tämän maailman menon mukaisesti. Maailmassa on kaikki ainekset ja ominaisuuksin saada tomusta tehty ihmisen elämä rehottamaan. Maailma lupaa vapautta ohjeista ja moraalisesta laista. Samalla maailma tuottaa villin viidakon mikä on loppujen lopuksi turvaton, pimeän julma, kylmän raaka maailma.   

Viiniköynnöksen oksat

Johannes 15:1-6.

»Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri.

Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän.

Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.

»Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.

Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.”

Kymmenen Sanaa Elämän Luojalta.

Mooseksen 2 Kirja. 20-1

”Niin Jumala puhui kaiken tämän:

»Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.

»Sinulla ei saa olla muita jumalia.

»Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla.

Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua.

Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.

»Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.

»Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi.

Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

”Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

”Älä tapa.

”Älä tee aviorikosta.

”Älä varasta.

”Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.

”Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen.”

Koko kansa oli todistamassa jylinää ja leimahtelua. Se kuuli, miten torvi soi, ja näki, miten vuori savusi. Ihmiset vapisivat tämän nähdessään ja pysyttelivät loitolla.

He sanoivat Moosekselle: »Puhu sinä meille, me kuuntelemme. Mutta Jumala älköön puhuko meidän kanssamme, se on meille kuolemaksi.”

Mooses vastasi kansalle:

”Älkää pelätkö. Jumala on tullut tänne pannakseen teidät koetukselle ja herättääkseen teissä pelon ja kunnioituksen häntä kohtaan, ettette enää tekisi syntiä.”

Jeesus puhuu Johannes Kastajasta

”Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta:

»Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka hienostelevat vaatteillaan!

Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta.

Hän on se, josta on kirjoitettu:

– Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien.

”Totisesti:

yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän.

Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen.

Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta,  ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla.

Jolla on korvat, se kuulkoon!

”Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’

Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: ’Hänessä on paha henki.’

Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat:

’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!’ Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!”

Matteous 11:11

Tästä aiheesta Kaksi todistajaa, voisi kirjoittaa paljon lisää. On hyvä pitää mielessä miten Johannes kastaja ajateli ja uskoi. Samoin myös totuus miten Jeesus ajatteli ja uskoi, sillä on harhaan johtavaa mennä sellaiselle uskon oksalle minne Raamatun Pyhät Kirjoitukset eivät anna vapauksia uskovaisille mennä. Siis Pyhät Kirjoitukset ohjaavat myös uskovaisten uskon ja ajattelu maailmaa.

Jeesus oli se luvattu Hamashiach, Israelin kansan Messias. Hän oli 100% ihminen, samalla tavalla niin kuin Johannes kastaja oli ihminen. Jeesus joutui sielu vihollisen kiusauksien alle, ja hän usein joutui ottamaan takapakkia, sillä YHWH valtakunta ei edennyt siinä nopeudessa ja siinä määrin missä Jeesus usein olisi halunnut sen edetä maan päällä. Valtava ristiriita Jeesuken elämässä, rakastaa elämää, täydellinen tottelevaisuus Henkisesti, ja samalla antaa kaiken sivuun suunnitelmalle, ja luopua elämästä, kuolla marttyrin kuoleman tuskaisella tavalla ristiin naulittavaksi. Siinä on pitkäksi aikaa ajatella miten mullistiva ristiriita se oli Jeesuksen elävälle sielulle hänen elämän lopppu vuosina tajuta ja toteuttaa.

Kiitos vierailusta Koti, Uskonto ja Isänmaa verkkosivuilla.