Tag Archives: Miten Merkittävä Adonai Matza on?

Miten Merkittävä Adonai Matza on?

“Tästä päivästä tulkoon teille muistopäivä. Viettäkää sitä Adonain juhlana. Pitäkää tämä ikuisena säädöksenä sukupolvesta toiseen.”

2 Mooseksen kirja 12:1-11.

Adonai sanoi Moosekselle ja Aaronille Egyptissä:

”Tämä kuukausi olkoon teille kuukausista ensimmäinen, aloittakaa siitä vuoden kuukaudet.

Sanokaa Israelille: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenpää karitsan, yhden karitsan perhekuntaa ja taloa kohti. Jos jonkun perhe on liian pieni syömään karitsaa kokonaan, hän ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan sen mukaan, montako tarvitaan karitsan syömiseen ja paljonko he jaksavat syödä.

Eläimen tulee olla virheetön, vuoden vanha uros, ja se voi olla lammas tai vuohi.

Kukin pitäköön sitä kuukauden neljänteentoista päivään saakka, ja jokainen Israelin yhteisöön kuuluva teurastakoon karitsansa iltahämärissä. Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä ovenpieliin ja ovenkamanaan niissä taloissa, joissa karitsaa syödään.

Syökää liha sinä yönä, syökää se avotulella paahdettuna, happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kanssa. Älkää syökö siitä mitään puoliraakana tai vedessä keitettynä, vaan paahtakaa se tulella päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen. Älkää jättäkö siitä mitään jäljelle, vaan polttakaa tähteet ennen aamun koittoa.

”Syödessänne teillä tulee olla viitta vyötettynä, kengät jalassa ja sauva kädessä, ja teidän on syötävä nopeasti. Näin vietetään pääsiäistä Adonai kunniaksi.”

2 Mooseksen kirja 12:18.

”Ensimmäisen kuun neljännentoista päivän illasta lähtien syökää happamatonta leipää sen kuun kahdennan kymmenen yhdennen päivän iltaan saakka.

Seitsemään päivään ei hapantaikinaa saa olla taloissanne. Jokainen, joka syö hapanta leipää, poistettakoon Israelin yhteisöstä, olipa hän maahan muuttanut siirtolainen tai syntyperäinen israelilainen. Mitään hapatettua ette saa syödä, vaan missä ikinä asuttekin, teidän leipänne olkoon happamatonta.”

5 Mooseksen kirja 16:3

Vuoden pääjuhlat

”Abib-kuussa teidän tulee viettää pääsiäisjuhlaa Adonai, Elohim, kunniaksi, sillä siinä kuussa Adonai vei teidät yöllä pois Egyptistä. Teurastakaa pääsiäisuhriksi Adonain lampaita, vuohia ja nautoja siinä paikassa, jonka hän valitsee nimensä asuinsijaksi.

Ette saa syödä uhrilihan kanssa mitään hapatettua. Seitsemänä päivänä saatte syödä vain happamatonta leipää, kiireessä valmistettua hätäleipää. Kiireesti te jouduitte lähtemään Egyptistä. Tämä hätäleipä muistuttaa teitä koko elämänne ajan siitä päivästä, jona lähditte Egyptin maasta.

Hapantaikinaa ei noina seitsemänä päivänä saa näkyä missään koko asuinalueellanne. Siitä lihasta, jonka uhraatte ensimmäisen päivän iltana, ette saa jättää mitään tähteeksi seuraavaan aamuun.”

5 Mooseksen kirja 16:8

”Kuutena päivänä teidän tulee syödä happamatonta leipää; seitsemäntenä on pidettävä erityinen juhlakokous Adonai, Elohim, kunniaksi. Silloin ette saa tehdä mitään työtä.”

Matzan Uskonnollinen merkitys

”Mattson symbolismin takana on lukuisia selityksiä. Yksi on historiallista: pääsiäinen on muisto Israelin kansan massamuutosta Egyptistä 3460 + vuotta sitten. Raamatun kertomus kertoo, että israelilaiset jättivät Egyptin niin nopeasti, että he eivät voineet odottaa leipä taikinan nousua; leipä oli paistettu ollessa Matza. (2. Moos. 12:39).

Toinen syy Mattson syömiseen on symbolinen: Toisaalta Matza symboloi lunastusta ja vapautta, mutta se on myös lechem oni, “köyhän miehen leipä”. Siksi se muistuttaa olemaan nöyrä ja unohtamatta, millainen elämä oli orjuudessa.

Myös hapan symboloi korruptiota ja ylpeyttä, kun hapatti “paisuttaa”. “Ahdistuksen leivän” syöminen on sekä nöyryyden oppia että teko, joka lisää vapauden arvostusta.

Toinen selitys on, että Mattson on käytetty korvaamaan Pesah tai perinteinen pääsiäisen tarjous, joka tehtiin ennen temppelin tuhoamista. Sederin aikana kolmannen kerran mattoa syödään sitä edeltää sefardi Juutalaisten  riittissä, “zekher l’korban pesach hane’ekhal al hasova”.

Tämä tarkoittaa “muistoa pääsiäisen uhrista, syödään täynnä”. Tätä viimeistä syötyä Mattson kutsutaan afikomaniksi, ja monet selittävät sen tulevaisuuden pelastuksen symboliksi.

Pääsiäisederin ateria on täynnä pelastuksen symboleja, loppuviiva “Ensi vuonna Jerusalemissa”, mutta matzon käyttö on Sederin vanhin pelastuksen symboli.” – Wikipedia.

Pesah

”Pesah tai pesach (hepr. ‏פסח‎, pesaḥ) eli pääsiäinen on juutalainen juhla, jolloin muistellaan exodusta, israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta. Pesahin vietto alkaa nisan-kuun neljännentoista päivän iltana.

Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee “kulkea ohi.

“Se viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolla Elohim koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään israelilaisia vapaiksi. Tooran kertomuksen Adonain enkeli surmasi egyptiläiset esikoispojat ja myös eläinten esikoiset. Israelilaisten hän oli käskenyt uhrata karitsan ja sivellä ovenpielensä sen verellä. Jos ovi oli sivelty verellä, säästyivät esikoiset hengissä.

Juhlaa vietetään Egyptin-orjuuden päättymisen muistoksi. Ohjeet juhlan viettämisestä on 2. Mooseksen kirjan 12. luvussa. Juhlan viettoon kuuluu happamattoman leivän syöminen.  Kertomuksen mukaan juutalaisten tuli Egyptissä sivellä kotinsa oven pihtipielet karitsan verellä. Järjestykseltään kymmenentenä vitsauksena Adonai surmasi Egyptissä ihmisten ja karjan esikoiset kaikista taloista, joissa oven pihtipieliä ei ollut sivelty karitsan verellä. Tapahtuman seurauksena faarao päästi israelilaiset pois maasta.

Juutalaista pesahia vietetään Nisán-kuun 15. päivästä alkaen. Vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa. Karitsa teurastetaan 14. päivänä. Nisan on juutalaisen kuukalenterin ensimmäinen kuukausi, ja sijoittuu kevätpäiväntasauksen tienoille. Kuukausi alkaa uudestakuusta. Kuukalenterin laskutavasta johtuu, että pesah on aina keväällä täydenkuun aikaan.”

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pesah

Pääsiäis Pezah Huhtikuu 8-15 päivät, 2020.